Olet ehkä kuullut plantaarifaskiitista? Plantaarifaskiitti ja kantapääkipu ovat saman vamman kaksi eri nimeä. Huomaan, että sekava terminologia tuottaa hämmennystä myös asiakkaiden joukossa. Aikaisemmin on käytetty sanaa plantaarifaskiitti, koska on ajateltu, että kipuun liittyy jalkapohjan jännekalvon tulehdus (”-iitti” viittaa tulehdukseen). Nykyisin tiedämme, että kivun syy on jalkapohjan jännekalvon rappeuma ja sen vuoksi termiä on muutettu. Jatkossa käytän tässä blogissa sanaa kantapääkipu.

Jos suunnittelet juoksuharjoittelun aloittamista keväällä, nyt on juuri oikea aika lukea tämä blogikirjoitus. Muutaman rivin kertaamisella saatat nimittäin säästyä ilkeältä kantapääkivulta.

Ensimmäiset kantapääkivun oireet ilmenevät yleensä aamuisin. Herätessä paljain jaloin tehtävät ensiaskeleet ovat kivuliaat. Kipu tuntuu yleensä kantapään etupuolella, jalkapohjan keskellä tai sisäsyrjässä. Muutaman askeleen jälkeen oireilu helpottaa. Kivun helpottuminen on usein syy siihen, miksi ensioireita ei oteta vakavasti ja ajatellaan, että tämä menee ohi. Jos rasitus jatkuu, kipu pahenee entisestään estäen lopulta juoksemisen kokonaan.

Kantapääkipu
Polkujuoksussa kantapääkipu on yleinen ongelma.

Kantapääkipu on rasitusvamma. Rasitusvammat ilmenevät, koska rasituksen määrä ja kudoksen kyky kestää rasitusta eivät ole tasapainossa. Mahdollisia syitä on kaksi: Joko rasitus on lisääntynyt liian nopeasti tai kudoksen kestokyky on heikentynyt. Heikentymisen syy voi olla aikaisempi loukkaantuminen, stressi, ikääntyminen, hormonaaliset muutokset, lääkkeiden käyttö jne.

Liian nopea rasituksen lisääntyminen selittyy juoksijoilla yleensä kilometrien tai intensiteetin liian nopealla lisäämisellä lyhyen ajan sisällä. Uskon, että tämän blogin lukijoista useammat ovat juoksuharrastajia ja näin ollen elämään kuuluu urheilun lisäksi myös paljon muuta kuormitusta, kuten työn tuomat kuormitustekijät. Jalkapohjan jännekalvo kuormittuu esimerkiksi seisomatyötä tehdessä ja kovalla alustalla kävellessä tai juostessa.

Esimerkkinä kokonaiskuormituksen muutoksesta voisi käyttää erään asiakkaan tilannetta, jossa juoksumatkat olivat pysyneet ennallaan, mutta työ sairaanhoitajana oli merkittävästi muuttunut uuteen osastoon siirtymisen jälkeen. Uudessa osastossa oltiin ”jalkojen päällä” aikaisempaa huomattavasti enemmän. Oireiden ilmentyessä huomioon pitää ottaa kaikki kuormitustekijät ja pyrkiä vähentämään kuormitusta.

Jalkapohjan jännekalvon kuormituksen sietokyky voi kestävyysharjoittelua harrastavalla henkilöllä heikentyä, vaikka itse kestävyys paranisi. Tyypillinen esimerkki on @polkujuoksufysio itse: Olen talven aikana hiihtänyt paljon ja koen, että kestävyysominaisuuteni ovat parantuneet. Minun on kuitenkin huomioitava, että juoksulenkkejä on tullut tänä talvena vähän, joten juokseminen on viisasta aloittaa asteittain kuormitusta nostaen, jotta sekä pohkeet että jalkapohjat tottuisivat taas juoksun tuomaan rasitukseen.

Kantapääkipu on useilla valitettavasti pitkäaikainen vaiva ja sen paranemiseen kuluu monesti kuukausia. Älä siis sivuuta ensioireita vaan pyri reagoimaan oireisiin nopeasti, jotta vältyt pidemmältä juoksutauolta. Jos tarvitset apua tilanteen arvioinnissa, ole rohkeasti yhteydessä!

Talven aikana paljon huomiota saanut villasukkajuoksu on ihanaa ja mukavaa, mutta senkin osalta on syytä pitää järki kädessä. Juoksukenkiin tottuneilla jaloilla on syytä pitää villasukkajuoksut alussa lyhyinä ja lisätä matkan pituutta pikkuhiljaa. Maltti on tässäkin valttia😊

Mukavia polkujuoksu lenkkejä!

0 kommenttia

Vastaa

Avatar placeholder

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *