Tendinopatia, mikä?

Edellisessä blogissani kirjoitin yleisimmistä juoksuvammoista. Rasitusvammat ovat juoksussa ja muussa kestävyysurheilussa valitettavan yleisiä ja kohdistuvat usein jänteisiin. Esimerkiksi kestävyysurheilijoiden vammoista 30-50% liittyy jänteiden ylikuormitukseen, joista suurin osa kantaa nimeä: tendinopatia (Ibouning & Paavola 2017).

Juoksijoilla tavataan yleensä akilles- tai patellajänteen tendinopatiaa. Väestötasolla vastaavaa ongelmaa esiintyy paljon myös olkapään kiertäjäkalvosimessa. Mutta mikä tendinopatia oikein on ja eikö sen nimi ollutkaan tendiniitti?

Tendinopatia on kliininen termi, jota käytetään jänteen rasitusperäisissä oireissa. Se on nimityksenä sopiva, koska vaikka jänteiden kiputiloissa voi oireiden alkaessa esiintyä lyhytaikaisesti tulehdukselle (tendiniitille) tyypillisiä muutoksia, ovat ne yleensä kroonisia vaivoja, joihin kudoslöydöksiä tarkistettaessa ei liity tulehdusta. Sen sijaan nähdään degeneraatiolle/rappeutumiselle viittaavia muutoksia (Kilponen T, 2019). Näin ollen rasitus- ja rappeumaperäisistä jännevaivoista käytetään nimitystä tendinopatia.

Kroonisen jännekivun syyt

Tendinopatian syyt ovat monitahoisia ja osittain edelleen epäselviä. Sen ajatellaan kuitenkin johtuvan mekaanisista, vaskulaarisista (verenkierrollisista) ja neuraalisista (hermostollisistä) tekijöistä (Kilponen T, 2019; Dean et al. 2017; Ibouning & Paavola 2017):

1. Mekaanisen teorian mukaan toistuva rasitus voi aiheuttaa jännekudosten väsymistä ja siten krooniset, toistuvat jännevauriot kerääntyvät ajan myötä. Tämä selittäisi sen, miksi ikä sekä urheilullinen tausta altistavat tendinopatialle. Oireet ilmenevät usein pitkän tai kehoa epätavallisesti kuormittavan harjoituksen tai kilpailun jälkeen.
2. Vaskulaarisen teorian perusteella jännekudos on aineenvaihdunnallisesti aktiivinen ja tarvitsee siten hyvän verenkierron. On mahdollista, että pitkä tai toistuva rasitus pahentaa verenkierrollista ongelmaa.
3. Neuraalisen teorian mukaan jännekudos on hermotettu, ja hermopäätteiden lähellä on todettu sijaitsevan syöttösoluja. Tässä tapauksessa krooninen jänteen rasitus voisi aiheuttaa liiallista syöttösolujen aktivaatiota (Ibouning & Paavola 2017). 

Tendinopatian kuntoutus (fysioterapia)

Kuntoutuksen alkuvaiheessa on tärkeää vähentää kipua ja selvittää, mistä liiallinen kuormitus johtuu. Kivun lieventämiseen näyttää toimivan hyvin isometrinen lihasvoimaharjoittelu. Kliininen kokemus tukee teoriaa, jonka mukaan altistamalla ja vahvistamalla lihaksia ja jänteitä erilaisilla lihastyötavoilla ne kestävät kuormitusta paremmin.

(jatkuu kuvan jälkeen)

Mutta millaista harjoittelun pitää olla, jotta jännekipu vähenee? Pitäisikö kipeän nilkan antaa levätä, jos kuormitus on oireiden todellinen alkuperä?

On edelleen epäselvää, mitkä ovat ne mekanismit, jotka aiheuttavat tendinopatiassa kivun vähenemisen, kun hoitomuotona käytetään harjoittelua. On tutkittu isometrisen (staattisen), eksentrisen (jarruttavan), konsentrisen (lihas supistuu ns normaalisti) sekä hitaalla liikenopeudella suoritetun voimaharjoittelun (heavy slow resistance) aiheuttamaa vastetta kipeässä jänteessä.

Vuonna 2019 julkaistussa satunnaistutkimuksessa urheilijoiden patellakipu väheni merkittävästi sekä reisilihaksen isometrisen (staattiset pitoharjoitteet) että konsentrisen (lihas supistuu ja lyhenee syklisesti) harjoittelun seurauksena. Mielenkiintoinen löytö oli se, että isometrinen harjoittelu tuotti heti (alle 45 minuuttia harjoituksesta) merkittävästi isomman kipua lievittävän vaikutuksen kuin konsentrinen lähestymistapa. Kyseisessä tutkimuksessa merkillepantavaa oli lisäksi se, että urheilijat olivat tarkastelujakson aikana ns. in-season, eli heillä oli kilpailukausi menossa, jolloin jänteen kuormitus oli kuntoutuksen aikana suuri (Gravare et al 2019; Rio et al. 2017).

Tutkimustuloksissa pohdittiin, että kuntoutuksessa usein käytettävä eksentrinen harjoittelu on jänteen kannalta liian kuormittavaa, jos samanaikaisesti on osallistuttava kilpailuihin. Varsinkin polkujuoksussa, jossa eksentrinen (jarruttava) lihastyö on merkittävässä roolissa, voi alamäkijuoksu ja jarrutukset yhdistettynä liialliseen eksentriseen harjoitteluun pahentaa kipua.

Mitä itse voi tehdä välttyäkseen jännekivuilta?

Yhtenäistä, kaikille soveltuvaa reseptiä ei valitettavasti ole, mutta jotakin silti tiedetään. Jänteet eivät pidä isoista muutoksista, joten kuormituksen lisääminen kannattaa tehdä asteittain (noin 10% per viikko). Samoin pitäisi pyrkiä välttämään samanaikaisesti tapahtuvaa harjoitusvolyymin ja -intensiteetin nostamista. Jänteet vahvistuvat, kun niitä kuormitetaan erilaisilla lihastyötavoilla, joten harjoittelun monipuolisuus nousee keskeiseen rooliin vammojen ennaltaehkäisyn kannalta.

Tilanteessa, jossa esimerkiksi akillesjänne on kipeä eikä kestä kovia harjoitusviikkoja, mutta harjoitustunteja halutaan kerätä paljon, voisi osan kestävyysharjoittelusta korvata esimerkiksi pyöräilemällä, uimalla tai talvella hiihtäen. Korvaava harjoittelu ei toki paranna spesifisesti juoksutekniikkaa tai taloudellisuutta, mutta kehittää yhtä hyvin hengitys- ja verenkiertoelimistöä ja sitä kautta hapenottokykyä.

Pähkinänkuoressa:

• krooninen jänteen kipu on tendinopatia ja siihen ei yleensä liity tulehdusta
• tendinopatia ilmenee, kun kudosta (jännettä) kuormitetaan enemmän kuin mikä on sen kestokyky
• pystymme vahvistamaan jänteitä erilaisilla lihastyötavoilla ja muuttamaan niitä kuormituksen suhteen kestävämmiksi
• jänteet eivät yleensä tykkää muutoksesta, joten etene maltillisesti kohti seuraavaa kehitysaskelta
• oikeantyyppisellä harjoittelulla/kuntoutuksella pystymme vähentämään kipua

Lähteet:

Dean BJF (2017). Review: Emerging concepts in the pathogenesis of tendinopathy. Surgeon, 349-354

Gravare S (2019). Isometric exercise in acute pain relief: is it relevant in tendinopathy management? British Journal of Sport Medicine

Kilponen T (Tammikuu 2019). Opinnäytetyö. Olkapään kiininen tutkiminen. Itä-Suomi, Suomi: Itä-Suomen yliopisto, lääketieteen tiedekunta

Ibouning T (2017). Kiertäjäkalvosinoireyhtymä – diagnostiikka ja hoitolinjan valinta. Suomen ortopedia ja traumatologia, 17-30

Rio E (2017). Isometric Contractions Are More Analgesic Than Isotonic Contractions for Patellar Tendon Pain: An In-Season Randomized Clinical Trial. Clinical Journal of Sports Medicine, 253-259